Kuntavaalien lähestyessä moni on kysellyt, miksi olen vasemmistolainen. Osa on uteliaita, osa haastaa ja osa tekee noita molempia. Osalle on myös tärkeää saada kuulla mitä ylipäätään on vasemmistolaisuus. Hyvä niin.
Kyseessä on iso asia ja voin vastata tässä vain siihen, mitä vasemmistolaisuus merkitsee minulle, ja miten itse näen sen omalta osaltani. Haluan myös huomauttaa, että iso osa näistä asioista on vasemmistolaisuutta paljon isompia asioita ja kuka vain voi ottaa ne omakseen. Itse toimin minkä tahansa aiheen parissa omaan silmään vasemmistolaisilla arvoilla ja iso osa ihmisistä kenen kanssa juttuja teen, jakaa nämä samat arvot.
Osa vasemmistolaisina, osa liittolaisina muista puolueista. Liikkuvia äänestäjiä ja nukkuvia unohtamatta. Me nimittäin jokainen tarvitaan toisiamme.
Tuomo Kondie sanoi aikoinaan viisaasti, että politiikassa etsitään liittolaisia. Ei pyritä väkisin tekemään kaikista muista itsensä näköisiä. Tuomo itse vaikuttaa vihreissä ja he ovat onnekkaita hänen läsnäolonsa saadessaan. Niin on muuten vasemmistokin.
Irvikieli saattaisi sanoa, että kerran oli myös aika jolloin vasemmisto ja oikeisto olivat vain paikat kuninkaan istuimen vierellä. Sittemmin ne ovat tästä silti jatkaneet eteenpäin. Keskellä olevia puolueita unohtamatta, sillä nykyinen poliittinen kartta on valtava, blokkipolitiikasta huolimatta.
Ja nyt kohti sitä, mitä vasemmistolaisuus minulla on. Yllämainittuja huomioita unohtamatta.
Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo. Valtavat otsikot, joiden alle mahtuu paljon. Itselleni ne tarkoittavat esim. sitä, että annan jokaiselle taustoista riippumatta mahdollisuuden. Samalla on huomattava, ettei jokaisella ole samoja lähtökohtia tai alkupääomaa ja siksi eri ihmiset tarvitsevat tukiverkkoja eri tavoin. Elämäntilanteet myös muuttuvat ja suuntia niiden suhteen on monia.
Jaan samat arvot myös talouden suhteen. Talouden kuuluu auttaa ihmiskuntaa, ei ihmiskunnan taloutta. Tämä on toki hyvin otsikkotason vastaus ja ansaitsee aina kysyttäessä selkeät kohdennukset, riippuen kysymyksistä.
Toimit sitten koko- tai osa-aikaisessa ansiotyössä, yksinyrittäjänä - Suomessa on vähän pääomayrittäjiä - tai taiteilet näiden asioiden välissä, sinulla on oikeus hyvään elämään. Oikeus kotiin, ruokaan ja mahdollisuuteen tavoitella onnellisuutta. Samat oikeudet kuuluvat myös työttömille ja työkyvyttömille.
Maahanmuuttajat ansaitsevat samat oikeudet ja turvallisuuden tunteet. Oli kyseessä sitten työ, opiskelu tai pakolaisuus. Me emme kadulla näiden ihmisten tarinoita vain ulkonäköä katsomalla tunnista emmekä voi erotella heitä ihmisinä sen perusteella. Ihmisoikeudet nimittäin kuuluvat aivan jokaiselle. Suomen on oltava hyvä ja oikeudenmukainen jokaiselle sen kansalaiselle, ilman ennakkoluuloja ja oletuksia kenenkään ulkonäköön tai kielitaitoon. Kotoutuminen on kaksisuuntainen prosessi.
Kohdatessasi sairauksia tai vammoja, kehon, mielen tai molempien, sinulla on oikeus saada hoitoa ja apua. Myös päihderiippuvuus on sairaus, ei rikos.
Uskon koulutukseen ja siihen, että luku- ja kirjoitustaito kuuluu jokaiselle. Samoin riittävät määrärahat aina oppilaitoksista ja opettajista kirjastoihin. Opiskelu ei voi olla vain eliitille, silloin siirrymme vahvemmin kohti luokkayhteiskuntaa. Uskon vahvaan peruskouluun, lukioon yliopistoon ja ammatillisiin opintoihin. Jokainen näistä ansaitsisi oman postauksen. Ja koulutus otsikkona pitää sisällään paljon muutakin kuin mainitsemani asiat.
Uskon myös siihen, että luonto ja eläimet ansaitsevat parempaa. Kummankaan ei kuulu olla vain lähde, josta ihminen ottaa omansa. Ihminen voi tehdä luonnolle hyvää. Ajatus siitä, että luonto ei pärjää ilman ihmisen valvontaa ei silti pidä paikkaansa. Kuten lähivuodet ovat näyttäneet, jos luonto voi huonosti, niin tulemme voimaan mekin. Meillä on vain tämä yksi planeetta.
Ihminen on myös yksi laji muiden joukossa ja meidän on tärkeää kohdella muita meidän ympärillä olevia lajeja paremmin. Eläinten paikka ei ole olla meidän oikkujen ja väkivallan kohteena. He ansaitsevat parempaa.
Tuossa oli sadasosa siitä mitä itselleni on vasemmistolaisuus, esim. ajatukset rauhanaatteesta ja turvallisuuspolitiikasta, asumisesta ja julkisesta liikenteestä ansaitsevat ihan oman tilansa. Samoin asiantuntijuuden merkitys yhteiskunnassa. Myös jokainen mainituista asioista on tässä postauksessa kerrottu vain otsikkotasolla.
Samalla on tärkeää kertoa, että eniten vasemmistolaisuus silti on itselleni substantiivin sijaan verbi. Se on yhdessä tekemistä. Ja teen mielelläni yhdessä kenen vain kanssa. Jos sanot, että olen aatteen mies, se ei ole huono asia. Jos sanot, että et siksi uskalla toimia kanssani yhdessä, se on huono asia. Meille molemmille.
Olen pitkin matkaa kysellyt ihmisiltä mitä he toivovat huomiselta ja aika usein vastauksena, että heidän pitää ensin miettiä miten heidän toiveensa istuisivat vasemmiston henkeen. Meistä kukaan ei kuitenkaan ole olemassa puoluetta varten, vaan puolueet ja liikkeet ovat olemassa meitä varten. Ne ovat alati kehittyviä asioita ja se kehitys kumpuaa meistä ihmisistä.
Entä jos siis miettisimme ensin mitä te haluatte ja sitten vasta katsottaisiin miten vasemmistolaisuus voisi olla mukana näissä toiveissa? Me harvoin olemme lopulta kovin kaukana toisistamme. Me vain välillä pelkäämme olevamme. Niin ei tarvitse olla.
Siispä kuntavaalien lähestyessä, löysit allekirjoittaneen sitten kadulta kampanjoimassa tai somesta, tule rohkeasti puhelemaan ja kyselemään. Vaalit tehdään yhdessä ja olen ehdolla juuri sinua varten. Se mihin toiveistasi voin vastata selviää vain puhumalla.
Siispä kohdataan, vaihdetaan ajatuksia, sovitaan ja tavoitellaan. Yhdessä.
